Mitä on karies?

Alttius kariekseen on eri ihmisillä erilainen. Olemme sille herkempiä myös tietyissä elämänvaiheissa. Näin on etenkin ensimmäisten vuosien aikana hampaiden puhjettua. Toinen kausi on vanhalla iällä, kun ikenet ovat vetäytyneet ja hammasjuuri pilkistää näkyviin.

Herkkyyskausina karies saattaa edetä todella nopeasti, jos vielä ruokavaliokin suosii bakteereita ja suuhygienia jää vähemmälle. Karieksen muodostumiseen vaikuttavat myös yleinen terveydentila, ruokailutottumukset, juominen, suuhygienia ja fluorin käyttö.

Kariesta esiintyy väestössä epätasaisesti. Valtaosalla lapsista ja nuorista sitä on vähän tai enintään jonkin verran. Eniten sairaudesta kärsii pieni osa väestöstä. Edellisten käytännön syiden lisäksi sairastavuuden taustalla on sosio-ekonomisia tekijöitä, kuten koulutustaso, varallisuus ja etninen tausta.

Miten karies etenee?

Karies tulee yleensä sellaiseen kohtaan, johon on pitkän aikaa kertynyt plakkia. Tyypillisiä paikkoja ovat hampaan purupinnan kuopat, hammasvälit ja ienraja. Sylki on luonnollinen suoja kariesta vastaan. Sylki neutraloi happoja 1–2 tunnin ajan sen jälkeen, kun olet syönyt aterialla hiilihydraatteja. Neutraloinnin nopeus kaksinkertaistuu, jos syljessä on fluoria.

Karies on aluksi pieni valkoinen laikku kiiltävässä, hieman kellertävässä kiilteessä. Tässä vaiheessa karieksen voi vielä pysäyttää: täytyy vain poistaa plakki säännöllisesti ja käyttää fluoria. Muuten tauti etenee rikkomalla kiilteen eli hampaaseen tulee reikä. Tästä reiästä bakteerit pääsevät kiilteen alla olevaan hammasluuhun. Hammasluu on rakenteeltaan toisenlaista kuin kiille. Karies pystyy etenemään siinä yleensä nopeasti.

Kaikki voi tapahtua täysin kivuttomasti, joskin usein hammas voi tuntua aralta purressa tai reagoida lämpimään, kylmään, happamaan ja makeaan. Ellei kariesta hoideta, se etenee hampaan ytimeen ja hermoihin. Hermosäikeiden tulehdus aiheuttaa voimakasta, jyskyttävää särkyä. Yleensä tilanne ratkaistaan juurihoidolla, jolloin juurikanavat ensin tyhjennetään ja sitten tukitaan täyteaineella.

Kolme tärkeää karieksen estäjää

Ravinto

Ruoalla on tärkeä merkitys karieksen kehittymiselle. Kiillettä kuluttavaa happoa syntyy sivutuotteena, kun bakteerit syövät hiilihydraatteja, esimerkiksi sokeria. Happoa alkaa muodostua heti, kun suussa on hiilihydraatteja. Sitä ei voi estää, mutta sen määrää voi vähentää vähentämällä sokerin saantia.

Välipalojen syömisellä on merkitystä, sillä napostelu aiheuttaa ongelmia, mikäli kiille ei ehdi kovettumaan (eli remineralisoitumaan) aterioiden välillä.  Aivan erityisen vahingollista on naukkailla sokeripitoisia juomia. Epäterveellistä on esimerkiksi antaa lapselle mehupullo yöksi ensimmäisinä elinvuosina tai hörppiä sokerijuomia pitkin päivää. Pohjoismaissa virvoitusjuomien kulutus on suurta, aivan kuten muuallakin Euroopassa.

Fluori

Selvä parannus niin lasten kuin aikuisten hampaisiin on saatu fluorihammastahnalla.

Fluorilla on tärkeä rooli karieksen torjunnassa. Se todistetusti tekee kiilteestä kestävämmän happohyökkäyksille. Jos kiilteessä on fluoria, se vastustaa kariesta tehokkaammin. Suomessa aikuisille suositellaan 0,11–0,15-prosenttisen fluorihammastahnan käyttöä aamuin illoin.

Suuhygienia

Hammaspesu fluorihammastahnalla kahdesti päivässä sekä hammasvälien säännöllinen putsaus vähentää happojen muodostusta, koska puhdistaminen poistaa bakteereja hampaan pinnalta. Kun hampaassa ei ole bakteereita eikä niiden muodostamaa plakkia, ei kariestakaan voi muodostua.